Nuorten vammaisten tukisäätiö Työtä pohjoissuomalaisten vammaisten nuorten hyväksi jo vuodesta 1891
Aktiivisin henkilö yhdistyksen perustajajoukosta oli merikapteenin vaimo Wenny Braxen. Hänestä tuli myös yhdistyksen johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja yli 20 vuoden ajaksi.
Yhdistyksen sääntöjen mukaan lastenkotiin otettiin Oulun läänistä raajarikkoisia lapsia, jotka olivat vähävaraisia ja täysijärkisiä. Lastenkotia kutsuttiin Oulussa Rikkolaksi.
Lastenkodissa pidettiin alusta alkaen kotikoulua.
Toiminta käynnistyi merkittävän lahjoituksen turvin
Oululainen tehtailijan vaimo Clementina Åström lahjoitti vuonna 1901 yhdistykselle merkittävän rahasumman oman talon pohjarahastoksi. Sen turvin yhdistys hankki Oulujoen pohjoisrannalta Alalaanilan eli Skröderin alueelta tontin. Osan maistaan yhdistys myi vuonna 1942 Oulun kaupungille, Merikosken voimalaitosta varten.
Yksityiset henkilöt, liikkeet ja järjestöt ovat lahjoittaneet vuosikymmenten aikana yhdistykselle varoja ja omaisuutta, joista yhdistyksen ja sittemmin säätiön varallisuus on koostunut.
Varsinainen koulutoiminta alkoi vuonna 1960
Valtioneuvosto myönsi yhdistyksen koululle toimiluvan ja uusi koulurakennus valmistui. Oppilasmäärä kasvoi ja lähes kaikki lapset saivat käydä koulua. Samaan aikaan lastenkodin toiminta alkoi 1960-luvun lopulla hiipua.
Säätiön perustaminen
Vuonna 1973 – ennen koulun valtiollistamista – Lastenkotiyhdistyksen johtokunta teki kauaskantoisen päätöksen perustamalla tukiyhteisökseen Nuorten vammaisten tukisäätiön.
Sen tarkoituksena oli “taloudellisesti ja henkisesti tukea nuoria, kehityskelpoisia vammaisia heidän esioppivelvollisuus- ja ammattiin valmistautumisvaiheessaan”.
Muutosten vuodet 1974–76
Oulun Raajarikkoisten Lastenkotiyhdistys ry oli muodollisesti koulun ylläpitäjäorganisaatio vuoteen 1974 saakka, jolloin yhdistyksen nimi muutettiin Lohipadon Koulun Kannatusyhdistys ry:ksi. Samaan aikaan koulun nimi vaihtui Lohipadon kouluksi.
Lohipadon koulusta tuli valtion erityiskoulu 1.8.1976, jolloin Lastenkodin toiminnan alkamisesta oli kulunut 85 vuotta. Koulun kiinteistö ja oppilasasuntola siirtyivät valtiolle (myöhemmin Senaatti-kiinteistöt). Koulun muututtua valtion oppilaitokseksi kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenet siirtyivät tukisäätiön hallituksen jäseniksi.
Lohipadon erityiskoulu yhdistyi vuonna 2007 Merikartanon koulun kanssa ja vuonna 2016 muiden valtion erityiskoulujen kanssa.
Koulu toimii nykyisin nimellä Valteri-koulu Tervaväylä osoitteessa Myllytullinkatu 7, Oulu.
Viime vuosikymmenien merkittäviä henkilöitä Lohipadon erityiskoulun ja Tukisäätiön toiminnassa ovat olleet rovasti Paavo Paakinaho ja opetusneuvos Antti Simojoki.